Aihealueen 'Ikäviä kirjoituksia' arkisto
Neitsyys meni
9. Marraskuu, 2008 @ 20:14 kirjoittaja jane
Tänään tulin Raumalle ukin kautta. Kävin juomassa isäpäiväkahvit.
Ukille mennessä mietin että menenkö laitonta kautta (läpiajo kielletty) joka on joitakin kilometrejä lyhyempi kuin laillinen reitti. En kuitenkaan jaksanut laittoman reitin hidasteita, joten ajoin laillista reittiä.
Vihdintiellä rupes vituttamaan kun 70 alueella ajetaan alle 60. Tempasin itseni aika rajusti vasemmalle kaistalle ja ns. löin tallan pohjaan. Tien pientareellä oikealla puolella seisoi vihreä pakettiauto, jonka kyljessä oli jotain firman mainoksia. Kun olin pakettiauton takana välähti sieltä salamavalo. Wittu! Tempasin elämäni ensimmäisen (!) ylinopeussakon.
Eikä aavistustakaan paljonko mulla oli nopeutta. Ei kuitenkaan missään tapauksessa enempää kuin 90 km/h (mittarin mukaan).
Ei auta valittaa, ihan oma vika. Ja kai sitä pitäis olla tyytyväinen siihen, että yli 20 vuotta autoa ajaneena sain vasta nyt ylinopeussakot. On mulla yksi parkkisakko tätä ennen. Se tuli joko samana tai seuraavana vuonna kortin saamisesta sellaisesta etukäteen maksettavasta parkkipaikasta, jolle saavuin hieman myöhässä.
Kotona on sitten kai keskiviikkona mustaa valkoisella se mun sen hetkinen nopeutenikin.
Joka tapauksessa vituttaa. Vaikka sieltä ei tulis kuin rikesakko niin olis mulla sille rahalle parempaakin käyttöä kuin “heittää ikkunasta ulos”.
Ääliöidiootti!
Ainahan mulla on nopeus maksimi + 10 km/h. Sen verran varovaksi sitten rupesin että kun Turussa pidin tauon, niin kaivoin navigaattorin esiin. 8-tiellä Turusta Raumalle on peltipoliiseja ja ajattelin että yksi ylinopeussakko päivälle riittää. Itse asiassa riittää koko loppuelämälle.
Suojattu: “Puolustuksella on puheenvuoro”
2. Marraskuu, 2008 @ 19:37 kirjoittaja jane
Valokuva kadoksissa
2. Marraskuu, 2008 @ 12:05 kirjoittaja jane
Ukki antoi mulle joskus tämän vuoden alussa yhden ison kehyksissä olevan vanhan valokuvan valokuvattavaksi. Valokuva on kuvattu 26.2.
Kun eilen juttelin ukin kanssa hän pyysi minua palauttamaan alkuperäisen valokuvan. Mutta kun mä en löydä sitä mistään! Mulla on hämärä muistikuva että olisin palauttanut sen ukille. Mutta kun muistikuva ei ole tarkka. Olen nyt kolunnut kaikki sellaiset paikat, joihin olisin voinut tuollaisen helposti särkyvän, lättänän, vähän A4:sta isomman esineen laittaa.
Muistan vielä muovikassinkin jossa kuva oli.
Blogin mukaan olen käynyt ukin luon 9.3., joten olisin hyvin voinut palauttaa kuvan silloin. Muistan kun hoputin teiniä moneen kertaan sen kuvaamisen kanssa, jotta saan palautettua alkuperäisen ukille.
Ukilla on ollut hieman muistivaikeuksia viime aikoina, joten saattaa olla että hän on itse laittanut sen johonkin sellaiseen paikkaan ettei nyt enää muista missä se on, mutta silti mua itseäni häiritsee tää ihan valtavasti. Varsinkin kun mä en hukkaile tavaroita (paitsi kännipäissäni, mutta enhän mä olen sen taulun kanssa kännipäissäni mihkään koskaan mennyt). Voi helvetin helvetti. Kaivertaa tietysti mieltä, että mitäs jos en ole palauttanut sitä vaan se on jostain kumman syystä päätynyt vaikka roskikseen. Mä meen nyt vielä kaivelemaan paikkoja.
Suojattu: Irtisanoutumisilmoitus on päiväystä ja allekirjoitusta vaille valmis
2. Marraskuu, 2008 @ 08:34 kirjoittaja jane
Biologinen ase?
27. Lokakuu, 2008 @ 17:39 kirjoittaja jane
Luulen, että kilpailija on hyökännyt meidän firman kimppuun biologisella aseella :o
Klooni-Janella puhkesi perjatai-iltapäivänä migreeni.
Mulla puhkesi eilen ja eräällä meidän naispuolisella työntekijälle puhkesi lauantaina elämänsä ensimmäinen migreeni.
Tai siis ainakin hänen päänsärkynsä on samanlaista kuin mun. Annoin hänelle yhden omista migreenilääkkeistäni ja hän lähti kotiin sairastamaan. Odotan tietoa auttoiko lääke.
Aika harvinaista että kolme saman firman naista sairastuu migreeniin kahden vuorokauden sisällä.
Heräsin justiin päiväunilta ja nyt pitäis kai ruveta heittelemään noita tavaroita matkalaukkuun. Mutta mä olen ihan unessa vielä. Ehkä kuitenkin on parempi odottaa että oikeasti herää ja tehdä se vasta sitten.
Ja ihan varmuuden vuoksi (jos joku ei tajunnut): en oikeasti usko mihinkään biologiseen aseeseen.
Vanhan pelon vallassa kerran vuodessa
24. Lokakuu, 2008 @ 20:33 kirjoittaja jane
Multa leikattiin melko tarkkaan tasan kahdeksan vuotta sitten toisesta rinnasta hyvälaatuinen kasvain. Se löyty gynekologin vuosi-tarkastuksessa. Kaikki eteni sen jälkeen kiitettävän nopeasti, mutta aika patin löytymisestä ohutneulanäytteen vastauksen tulemiseen oli elämäni kiduttavinta. Monet kerrat tuli mietittyä että mitä kaikkea sitä pitää tehdä ennen kuin kuolee: testamentti, jutella teinin isän kanssa, hoitaa velat pois…
Sen jälkeen mua on aina hieman pelottanut mennä vuositarkastukseen. Aina käy mielessä että mitäs jos taas löytyy jotain.
Ei onneksi tälläkään kertaa löytynyt mitään. Nyt voi taas vuoden “olla rauhassa”.
Suojattu: Olen työpaikkakiusaamisen uhri
22. Lokakuu, 2008 @ 21:24 kirjoittaja jane
Selkä meinaa taa kenkkuilla
19. Lokakuu, 2008 @ 21:57 kirjoittaja jane
Tää nyt lähinnä itselle muistiin. Täytyy jossain vaiheessa tehdä pientä analyysia aikasemmista kerroista jolloin se on kenkkuillut ja katsoa löytyykö edeltävistä tekemisistä jotain yhteneväisyyksiä.
Eikä toi vielä oo paha, istumasta nousemisen jälkeen se on ehkä noin puolen minuutin ajan “lukossa”, mutta aukeaa sitten itsestään. Ajattelin kuitenkin nyt tehdä jumppaliikkeet ja aamulla uusiksi. Edessä on kuitenkin paljon autossa istumista. Ainakin viimeeksi jumppaliikkeet autto tosi nopeesti.
Kipeenä
7. Syyskuu, 2008 @ 09:55 kirjoittaja jane
Niin se tauti sitten vaan iski. Eilen ei ennen päiväunia ollut mitään oireita. Paitsi ehkä se, että koko päivänä en oikein herännyt, olin koko päivän siinä aamun juuri-herännyt -tilassa. Päiväunilta herätessä oli kurkku kipee ja ensin kuvittelin että se on vaan kuiva, mutta ei.
Olo ei ole kauheen paha, päätä särkee hieman ja nenä on tukossa. Mä en aivastele eikä nenä vuoda. Kurkku on ihan helvetin kipee mutta vielä ei ole yskää. En ole kokeillut miten ääneni kulkee vai mahtaako kulkea lainkaan. Antaa äänihuulten nyt levätä. En juurikaan ole nukkunut viime yönä. Oli hereillä vielä kun kellossa numerot alkoivat kolmosella ja heti kuuden jälkeen heräsin. Täytyy paikata päiväunilla. Yöllä hereillä ollessa mietin sitä, mitä jo eilen hetken aikaa tuumailin: mikä mun elämässäni on muuttunut viime aikoina, kun olen ruvennut sairastamaan. Keksin yhden: mulla ei enää ole säännöllistä seksielämää. Reilu vuosi sitten vielä seksielämäni oli säännöllistä, nyt se on hyvin epäsäännöllistä. Täytyy varmaan googlettaa onko tehty jotain tutkimusta jonka mukaan säännöllinen seks esimerkiksi lisäisi vastustukykyä. Jos ei ole tehty, niin mä voisin hakea apurahaa semmosen tutkimuksen tekemiseen ;)
Tän päivän baari- ja bändikeikka jää väliin :( Onneksi maanantaina on vapaapäivä. Vaikka tietysti harmittaa, jos vapaapäivä menee sairastamiseen. Mutta onko sen niin väliä meneekö päivä makaamisen flunssan tai krapulan takia? On. Jos on krapula niin se yleensä tarkoittaa sitä, että edellisenä päivänä on ollut hauskaa. Tänään mulla ei ole hauskaa.
Ja liikuntahan on nyt sitten muutaman päivän pannassa. Tänään ja huomenna varmasti sairastelun takia ja sitten tiistaina ja keskiviikkona työmatkan takia. Jos oloni on huomenna parempi kuin tänään, niin piipahdan iltapäivällä toimistolla opastamassa toista meidän uusista kouluttajista erään työn teossa.
