Paluu normielämään
19. Marraskuu, 2008 @ 06:49 kirjoittaja jane
No niin, olen ollut hereillä neljästä lähtien. En vaan saanut kammettua itseäni ylös sängystä ennen kuin nyt, kun totesin että kello soi tunnin päästä eli ei ole enää mitään mieltä nukahtaa. Jotenkin se, että nukkuu makuuhuoneen ovi kiinni ja ikkuna auki saa sängystä nousemisen tuntumaan varsin vastenmieliseltä ajatukselta. Peiton alla on niin mukavan lämmintä ja sen ulkopuolella vaan 18 astetta.
Kävin eilen salilla kävelemässä juoksumatolla. Tein intervalliharjoituksen. Harjoituksen pituus 35 minuuttia, josta 20 minuuttia sykerajalla 124 - 142 ja 15 minuuttia 142 - 159. Toi on semmonen harjotus, että se on helpointa hoitaa juoksumatolla, koska mun sykemittariin ei pysty ohjelmoimaan kaksia eri rajoja. Pystyy siitä juoksumaton näytöstä seuraamaan sykettä. Keskisyke oli 136. Sen jälkeen kävin 25 minuutin selkä-vatsa -jumpassa.
Illalla käytiin teinin kanssa mun äidin luona. Äiti on taas sydänvaivojen takia sairaslomalla. Syke on kuin huippu-urheilijalla, reilusti alle 50 :(
Vituttaa taas tää valvominen. Varsinkin kun tänään ei ole aikaa päiväunille. Päädyin nimittäin ottamaan ne rakennekynnet ja siellä menee päivällä kaksi tuntia. Sitten paukkas huomiselle vielä sairasloman tuuraus. Menen kouluttamaan Office 2007:aan. Olen kouluttanut sitä viimeeksi kesäkuussa ja meillä on duunikoneissa vielä käytössä 2003, joten illalla on pakko käydä toi koulutusmateriaali läpi ja palauttaa 07 mieleen. Perjantain puhelinpalaveria vartenkin pitäis ehtiä tekemään jotain, jonka saa toimitettua asiakkaalle vielä tänään. No, kaikkein vaikein päivä tän väsymyksen kanssa on huominen, sen jälkeen sitä rupeaa taas muistuttamaan zombieta ja viikon päästä ei enää edes huomaa olevansa väsynyt.
Jumppaankin olis ollu kiva mennä. Paskaako näitä vielä miettimään, täytyy kattoa miten väsyny sitä on iltapäivällä kun pääsee kotiin.