Kaikella on hintansa
18. Syyskuu, 2008 @ 20:54 kirjoittaja jane
Jossain vaiheessa jossain juteltiin muutaman ihmisen kanssa siitä, että kaikella on hintansa. Joissakin tilanteissa joku asia on ostettavissa kympillä, joskus edes miljoona euroa ei ole samasta asiasta tarpeeksi korkea hinta.
Tiistaina oli Iltasanomissa uutinen - oikein lööpissä asti - että Anne Hedmanille (kuka perkele se on?) on tarjottu kolmen tunnin seksisessiosta 15 000 €. No, kun jutun luki, paljastui että kyseessä on Facebookin kautta tullut tarjous. Ottamatta kantaa siihen onko tuo edes uutisen saatikka lööpin arvoinen juttu rupesin miettimään asiaa.
Antaisinko mä pillua 5 000 / tunti? Mahdollisesti. Siihen vaikuttaa moni asia.
Olen sinkku, ketään en loukkaisi, joten siis miksi en? Lisäksi kumppanin ulkoinen olemus vaikuttaisi. 200 kiloinen, jo hengittämisestä hikoileva mies ei varmasti saisi tuolla hinnalla. Jollain hinnalla varmasti hänkin, mutta mikä se hinta olisi? En osaa sanoa.
Myös odotukset mua kohtaan vaikuttaisi. Jos voisin vaan olla eikä multa odottaisi mitään, homma onnistuisi. Voishan siinä tietysti käydä niinkin, että sitä innostuis itsekin, mutta lähtökohtaisesti näin.
Sitten tulee vielä kuvaan sen hetkinen taloudellinen tilanne. Kuten silloin puhuttiin, joskus 50€ on iso raha.
Joten.
En siis osaa sanoa antaisinko pillua 5 000€/h.
Ja se, joka väittää, että semmosta rahaa ei olekaan, jolla itse antaisi pillua, puhuu paskaa. Täysin eri asia on sitten se, onko se hinta realistinen. Mutta jokainen hinnoitelkoon itsensä parhaaksi katsomallaan tavalla :)
oben sanoi:
kaikella on hintansa. joskus se hinta on vain röökiaski - tai se, että se aski ei häirii keään:)
18. Syy, 2008 klo 23:36
Sarita sanoi:
Tutustuin aikanaan vankilassa Ninaan, josta kirjoitettiin kirja nimeltä Kutsumushuora. Nina asui viereisessä sellissä ja oli kahvittelukaverini silloin. Tuli juteltua aiheesta, paljonkin. (olen toki kirjankin lukenut) Nina sanoi yhden asian niin, että se jäi mieleen: ei huora myy itseään vaan palvelujaan. Näinhän se ainakin Suomessa menee kun nainen vastaa vain itselleen tekemisistään.
Monelle ainoa motiivi on helppo(?) raha. Useimmat alan ihmisistä tuntuvat olevan jonkin sortin narkomaaneja, joille ko.työ on tapa hankkia rahoitus. En ihmettele heitä, jotka satunnaisilla suhteilla kustantavat ekstrarahaa itselleen opiskellessaan. Kai niitä ‘helpompia’ asiakkaitakin on kuin ne 200-kiloiset…
Mutta onhan sentään valinnanvapaus. Varmasti henk.koht. tilanne, niin rahallisesti kuin muutenkin, vaikuttaa päätökseen.
Nimim.Ehkä voisin harkita 500€/h…mutta EHKÄ! ;)
19. Syy, 2008 klo 00:43