Rentouttavaa loman viettoa
30. Heinäkuu, 2008 @ 10:09 kirjoittaja jane
Vihdoinkin mä nukun! Vedän semmosia 8 - 9 tunnin yöunia :) Sunnuntain vastaisena yönä nukuin jopa 11 tuntia! Ihanaa. Mikä oikeastaan parasta, niin mä kyllä herään seiskan aikaan kun teini tekee lähtöä töihin, mutta nukahdan takaisin. Ja jopa vielä myöhemmin aamulla. Tänä aamuna olin hereillä 8.30 aikaan ja kun katsoin kelloa ajatuksella että jokohan nousis ylös, se oli jo 9.15. Olin siis nukahtanut vielä uudestaan. Tää vaan on niin saamarin hienoa :)
Amerikan Ystävä lähti tänään kotiin :( Häntä tulee taas ikävä. Oli niin upeeta jutella oikeesti fiksun ja järkevän miehen kanssa. Toisaalta kun yhden sellaisen jo tuntee, niin se antaa uskoa siihen, että heitä voi olla muitakin ;)
Tänään ja huomenna nautin vielä auringosta. Sääennusteiden mukaan auringon paiste ja helteet on sitten ainakin hetkeksi ohi.
Heräilen aamulla sitten kun heräilen, katson Serranon perheen ja lähden aurinkoon. Kotiin tulen sitten kun siltä tuntuu. Rannalle en ole saanut itseäni vielä raahattua, mutta sinne mä olen aina ollut laiska lähtemään. Ja miksi menisin, kun lähellä on hyviä paikkoja ottaa aurinkoa enkä uimisesta välitä. Yläkropassa rupeaa jo olemaan hyvä väri ja sain eilen vähän häivitettyä topin olkainten rajoja, mutta jalat on vielä “hirmusen” valkoset. Johtuu siitä, että mä en malta vaan maata vaan mä luen tai ratkon sudokuja enkä siis ole selälläni vaan istun tai makaan mahallani. Iltapäivällä kun tulen omalle parvekkeelle reiluksi tunniksi ottamaan aurinkoa, niin siinä ei aurinko edes paista jaloille asti. No, kyllä näillä kehtaa kulkea ilman sukkia, mutta vois ne paremmankin väriset olla.
Mitään ihmeempiä suunnitelmia ei ole. Viikonlopuksi jotain, mutta katsotaan nyt, toteutuuko mikään niistä vai kehitänkö jotain ihan muuta ;)
Eilen illalla iski migreeni :( Onneksi ei ollut sellainen kolmen päivän migreeni. No, edellinen oli huhtikuussa ja sitä edeltävä joulukuussa. Josko taas “pääsis” siihen 3 - 4 kk välein -tahtiin. Eilinen migreeni oli tosin erilainen mitä ne on tähän asti olleet: tällä kertaa se oli takaraivon vasemmalla puolella (koskaan ennen ollut) eikä se väsyttänyt niin kuin yleensä. Ensimmäiset oireet oli kello 21.30 aikaan ja vielä kello 23.00 jaksoin lukea kirjaa. En mä valita, mietityttää vaa että onkohan tässä tapahtumassa jotain muutosta ja jos on, niin mihin suuntaan. No, turha niitä on miettiä, aikahan sen näyttää.
Mutta nyt vielä sohvalle huilimaan, katson Serranon perheen loppuun ja lähden sitten ulos.