Puhelu menneisyyteen
26. Kesäkuu, 2008 @ 21:09 kirjoittaja jane
No niin, soitin juuri puhelun entiselle työkaverille, Tuulikille. Hän on se, joka muutti vuosia sitten Janakkalaan. Kävin heidän luonaan Janakkalassa kerran ja siihen se yhteydenpito sitten loppui :(
Puolitoista tuntia juteltiin puhelimessa. Ensin käytiin läpi missä mennään nyt, sitten haukuttiin miehet (yllätys!)ja lopulta muisteltiin menneitä. Ja kyllä siinä menneiden muistelmisessa riittikin muistelemista :)
Tuulikin esikoisella ja Teinillä on ikäeroa vajaa vuosi ja muisteltiin paljon poikien toilailuja. Omiamme emme viitsineet :)
Sain kutsun kylään viikon päästä. Tuulikin kuopus pääsee ripiltä sunnuntaina. “Tulet perjantaina. Sä teet niin hyvää ruokaa ja laitoit aina semmosia herkkuja, että tuut tänne perjantaina. Mä laitan sut perjantaina hommiin ja sitten saunotaan ja ryypätään”. No mikäs siinä, ei ole sillekään viikonlopulle mitään tekemistä, joten vois sitä vaikka mennäkin. Tuulikki sanoi että pitää ottaa Teinikin mukaan. Toki yritän houkutella hänet lähtemään, mutta epäilen, ettei häntä juurikaan kiinnosta lähteä. Paitsi jos hän sattuu muistamaan Tuulikin ja ne kaikki kivat viikonloput joita yhdessä vietettiin. Yhtenä kesänä käytiin porukalla Muumi-maailmassakin.
Ens perjantaina mulla on asiakkaan kanssa kesälounas kello 13, joten kovin aikaisin en pääse lähtemään, mutta viimeistään kello 16, kun pakkaan kaiken valmiiksi. Tulen lounaalta, hyppään autoon ja lähden ajelemaan.
Heh! Ihme muistoja ihmisille jää. Tuulikki mietti että mahdammeko me enää tuntea toisiamme ulkoisesti. Sitten hän sanoi: “Mä muistan kun sulla oli aina niin nättejä mekkoja. Semmosia puoleen sääreen ulottuvia nättejä mekkoja”. No, enpä ole tuollaisia pitemmän puoleisia hameita käyttänyt enää vähään aikaan ;)