Janen elämää

Terveisiä Jyväskylästä

2. Syyskuu, 2007 @ 09:53 kirjoittaja jane

Meillä oli perjantaina Jyväskylässä firman perinteinen kansallinen kehityspäivä. Päivän aikana katsellaan kuluvaa tilikautta ja tulevan tilikauden tavoitteita.
Bussi Jyväskylään lähti Kiasman edestä klo 6.30 ja menomatkalla sain kudottua keskimmäisen veljen kuopuksen villasukat valmiiksi.
Päivän ohjelma alkoi klo 10 ja alkuun meidän TJ ja hallituksen PJ puhuivat kuluvasta tilikaudesta sekä ensi kauden tavoitteista *hoh-hoijaa*. OK, onhan se hyvä tietää myös koko firman tavoitteet mutta kyllä mulle riittäis se, että oma esimies ne kertoisi ja sitten samalla myös tarkemmin meidän omista tavoitteista.
Eikä se alkupäivän ohjelma kyllä muutenkaan vakuuttanut niin paljoa että olisin jaksanut olla koko päivää paikalla. Lähdimme siis päiväkahvin jälkeen pois. Tosin iltapäivän vierailevan luonnoitsijan luento luovuudesta oli kuulemma ollut hyvä.
No, aina ei voi voittaa!
Livistimme siis klo 15, kävimme kirjaamassa itsemme hotelliin ja lähdimme ostamaan juomia.
Otin puolen tunnin päiväunet, kävin suihkussa ja siirryin työkavereiden huoneeseen valmistautumaan iltaan.
Iltajuhla alkoi ruokailulla klo 20. Ruoka oli ihan syötävää, mutta ei mitään gourmetia.
Illan teemana oli 70- ja 80-luku, joten tanssi tapahtui sen musiinkin tahdissa. Ja kyllä sitä tulikin tanssittua! Ensin oli DJ:n soittamaa levymusiikkia ja sitten esiintyi bändi (en tosin tiedä minkä niminen bändi, olin tupakalla kun bändi aloitti). Ilta päättyi levymusiinkin tahtiin klo 01.30.
No, kyllähän illan aikana kaikenlaista taas sattui ja tapahtui. Osaa tapahtumista todisti sivusta, osaan oli itse osallisena ja osan kuuli eilen jälkeenpäin. Mutta perkeleen kivaa oli!
Jatkopaikka oli sovittu, mutta sinne oli niin pitkä jono, että me menimme 8-hengen porukalla vastapäiseen bupiin. Yhdet ehditiin ottaa ennen valomerkkiä. Sitten suunnistimmekin kebabin kautta hotellille. Hotellin baarissa oli toistakymmentä meikäläisiä ja siinä ehdittiin istua hetki ennen kuin tarjoilija heitti meidät ulos (valomerkki oli tullut jo siinä vaiheessa kun me saavuimme hotellille).
Ja jatkot oli tietysti myös sovittu.
Jatkoilla menikin sitten 5.30 saakka.
Aamiaiselle oli väkisin raahauduttava ja kyllä se helpottikin oloa.
Tosin niin paha krapula oli, että kahvi ei maistunut.
Työkaveri halusi saada korjaussarjan ja mä lähdin mukaan sitä kaupasta hakemaan. Istuttiin hotellin edessä penkeillä, nautittiin lämpöisestä auringon paisteesta ja juotiin pussisidukkaa.
Bussi Helsinkiin lähti klo 12 (toinen vaihtoehto olisi ollut klo 9).
Matka meni rattoisasti siideriä ja minttuviinaa juodessa, vaikka meidän myyjä kuulemma välillä tunsi suunnatonta myötähäpeää meidän puolesta ;o Mutta minkäs teet, kaksi rääväsuista ja kantavaäänistä akkaa kun istuu takapenkillä, niin kyllähän siitä sitten “nauttii” koko bussi.
Jyväskylästä lähtiessä oli ollut puhetta että käydään vielä porukalla syömässä ennen kotiin lähtöä mutta lopulta siinä kävi niin, että meitä jäi vain kaksi syöjää, minä ja meidän myyjä (ihme, että hän kehtasi vielä lähteä mun kanssa ;)).
Eikä meidän myyjäkään sitten lopulta halunnut syömään vaan johonkin “rentoon baariin”. No, minähän vein hänet Seehen.
Istuimme suuren osan illasta Singaporesta kotoisin olevan 23-vuotiaan nuoren miehen kanssa, joka on Suomessa työmatkalla.
Kotiin lähdin klo 20.13 junalla. Ja Kotipizzan kautta, en ollut syönyt kuin aamiaisen, joten olo rupesi olemaan hivenen heikko.
Söin pitsan ja painelin pehkuihin. Väsytti niin perkeleesti!
Kello 02 heräsin hirveeseen krapulaan! Pumppu hakkas varmaan 5000 lyöntiä minuutissa ja mulla oli kylmä ja hiki yhtä aikaa. Joskus neljän aikaan olo helpotti sen verran että tulin siihen tulokseen etten mä kuolekaan. Mutta 02 jälkeen en enää kunnolla nukkunut, pieniä hetkiä lähinnä näin omituisia unia.
No, jossain vaiheessa täytyy käydä kaupassa, eli joutuu olemaan hetken aikaa ulkona ja ruokailun jälkeen kun ottaa päiväunet, niin sitten onkin jo hyvä olo. Tänään on aamukahvikin maistunut ;)

   Aihe Elämää kodin ja työn ulkopuolellakin on