Kuukausiarkisto Toukokuu, 2007
Amerikan Ystävä ilmeisty mun meseen huutelemaan iltapäivällä.
Hän pelasti mun paskan päiväni.
Hän tulee Suomeen viikon ja kahden tunnin kuluttua ja pyysi meiltä yösijaa. Ja saa sen :D
Ihanaa, me nähdään jo reilun viikon päästä :)
Nyt mä olen iloinen ja onnellinen!
Paitsi että mun on pakko yrittää ehtiä raivata tätä asuntoa.
Toisaalta sen ei pitäisi olla ongelma, koska motivaatiota löytyy :)
Mä rupean harjoittelemaan uutta koulutustuotetta, ja sitä varten tarvitsen uudemman kännykän. Mun nykyisellä kännykällä ei kyseistä palvelua pysty käyttämään.
Laitoin sitten tänään uuden omistajan puheliyhteyshenkilölle sähköpostin, jossa kerroin miksi tarvitsen uuden puhelimen ja pyysin Nokia E70 -mallia. Mun nykyinen puhelimeni (syksyllä kolme vuotta vanha) on samanlainen “täysimittaisella näppäimistöllä” varustettu puhelin.
Sain vastauksen: “Onko puhelimen välttämättä oltava E70, eikö E50 käy? Se olis puolta halvempi..”. Mä en ole koskaan pyytänyt itselleni niitä kaikkein kalleimpia puhelimia eikä kukaan ole koskaan ennen tarjonnut mulle “puolta halvempaa” puhelinta!!
Vastasin vaan: “Ei valitettavasti käy”.
Tuohon viestiin saamani vastaus kuului yksinkertaisesti: “Ja syy on?”. Ei tervehdystä, ei allekirjoitusta, ei mitään!
Ja sillonhan mulla niin sanotusti käämi kärvähti!
Vastasin ihan yhtä tylysti: “en halua sitä!”.
Tiskatessani sitten vähän rauhotuin ja ajattelin että ehkä on kuitenkin ihan hyvä vähän perustella syitä siihen, että en halua mitään muuta puhelinmallia.
“Hei xx,
Vastaukseni lähti kovin äkkipikaisesti enkä ole sitä perumassa.
Syy siihen, että E50 ei käy on edelleen se, että en halua sitä puhelinta, mutta hieman lisäperusteluja.
Olen pyytämässä syksyllä kolme vuotta täyttävän puhelimeni tilalle uutta puhelinta vain sen vuoksi, jotta voin aloittaa uuden koulutustuotteen harjoittelemisen ja sen myötä tuoda taloon liikevaihtoa. Kyseinen tuote vaatii ns. Symbian-alustalle tehdyn puhelinkoneen, joten nykyinen puhelinkoneeni ei siihen käy.
Nykyinen puhelimeni on myös tuollaisella �täysimittaisella näppäimistöllä� varustettu puhelin. Sitä ennen käytin kommunikaattoria.
Kouluttajan on oltava varma ja ammattitaitoinen koulutettavien edessä enkä mitenkään pysty ns. normaalinäppäimistöllä varustetulla puhelimella sitä olemaan, koska en ole sellaista käyttänyt ainakaan kuuteen vuoteen.”
Saas nähdä kuinka tässä vielä käy! Joudunko ilmoittamaan pomolle, että en rupeakaan opettelemaan uutta tuotetta vaikka siihen itse vapaaehtoisesti ensin ilmottauduin.
Perkele! Nyt rupes taas suututtamaan!!!
Se on sitten 11.-14.6. rankka viikko edessä.
11.6. lähden noin klo 6.30 ajamaan Nokialle jossa koulutukset alkavat klo 9.
Noin klo 16 lähden ajamaan Nokialta Savonlinnaan, ajomatkaan menee noin viisi tuntia.
Savonlinnassa täytyy olla asiakkaan luona tiistaina klo 8.15. Tiistaille ei ajomatkaa tulekaan “kuin noin” 200 km, eli Jyväskylään. Lähtö Savonlinnasta aikaisintaan klo 15.
Jyväskylässä olenkin sitten kaksi päivää. Keskiviikkona menen asiakkaan luokse vasta iltapäivällä, eli aamupäivän työskentelen hotellihuoneessa eikä torstainakaan tarvitse olla paikalla ennen kuin 9.30. Yhtä juhlaa! ;D
Kotimatka alkaa toivottavasti noin klo 13 ja matkaa on vain kolmen tunnin verran.
Ei tosta nyt loppujen lopuksi kauheesti matkatunteja kerry kun pystyn keskiviikkona ja torstaina vähän lyhentämään päiviä, mutta yhden työpäivän verran ylimääräistä kuitenkin.
Ja ton jälkeen pitäis vielä pystyä perjantaina bilettämään firman kesäjuhlissa :o
Taidan pitää perjantaina rennon työpäivän!
Meitä oli tänään toimistolla lounaalla viisi henkilöä, joista yksi on alun perin tullut meille johdon asistentiksi ja noussut siitä jonkinlaiseen esimiesasemaan. Meillä tosin nää esimiesasematkin tuppaa olemaan enemmän vain työnjohdollisia asioita, TJ päättää kaikista taloudellisista asioista.
Meidän ryhmän koordinaattori oli jokin aika sitten sairaslomalla selkäkipujen vuoksi. Hän oli 1,5 viikkoa sairaslomalla tehden kuitenkin joka päivä kotona töitä. Ja joka kerta kun olin häneen yhteydessä olin vihainen hänelle siitä.
1,5 viikon sairasloman jälkeen hän “sopi” esimiehemme kanssa että ei enää ota sairaslomaa vaan tekee etätöitä. Tämä sen vuoksi, että hän pääsee osallistumaan palavereihin!!
En jaksa ymmärtää tällaista!
Nyt meillä on täällä yksi assistentti, jolla on käsi paketissa, ilmeisesti ranteessa jotain, koska sormet ovat käytössä.
Ja hänkin tekee etätöitä!!
Mä sain helvetillisen raivarin (otsikko on siis virheellinen, en ollut raivon partaalla, vaan raivosin! Mä suutuin niin, että mun tuli ihan hiki).
Jos ollaan sairaslomalla, niin sitten ollaan sairaslomalla!
Mitä helvettiä sillä hyvän työntekijän sädekehällä tekee?
Tuleeko esimies koskaan kiittämään siitä, että olet tehnyt sairaslomalla töitä? Ja jos tuleekin niin vittuako sillä kiitoksella tekee?
Tämä firma ei koskaan opi hoitamaan back-up -asioita, jos jokainen aina joustaa ja joustaa. Ja mitäs sitten kun tulee se päivä että oikeasti ei pysty sairaslomalla tekemään töitä? Ymmärtääkö esimiestaso sitä vai ei?
Veikkaan että ei ymmärrä!
Mä pidin helvetillisen saarnan aiheesta ja oli hauska huomata miten tuo entinen “duunari” on kääntänyt kelkkansa ajatustensa suhteen: aikaisemmin hän oli vahvasti samaa mieltä mun kanssani mutta nyt on vaaka koko ajan kallellaan firmaan päin. Eihän esimiehellä näin voi olla! Hän on se vaa’an kieli joka on välillä hieman toiseen suuntaan kallellaan ja välillä toiseen. Ja esimiehen on ymmärrettävä asiat, jotka ovat hänen alaistensa parhaaksi ja yksi niistä on se, että alaiset voivat rauhassa sairastaa. Me duunaritkin ollaan perkele ihmisiä eikä mitään koneita!
Olen varma, että meidän koordinaattorimme selkä olisi jo kunnossa, jos hän olisi sen ensimmäisen vajaan viikon sairaslomajakson oikeasti lepuuttanut selkäänsä kuten lääkäri määräsi. Nyt se ei ole vieläkään kunnossa ja mitäs sitten jos sairaus vielä uusii? Hän on taas sairaslomalla. Pahimmassa tapauksessa hän jää jatkuvaan sairauslomakierteeseen sen sijaan että olisi hoitanut selkänsä kerralla kuntoon.
No, nyt meillä on kuulemma tekeillä back-up -suunnitelma. Arvatkaa mitä tolle suunnitelmalle tulee tapahtumaan? Ei mitään. Se ei tule koskaan valmistumaan. Täällä on ihmisillä niin kiire, että tuollaiset suunnitelmat on “helppo” jättää tekemättä, kun on niitä pakollisiakin asioita hoidettavana.
Ja taas on verenpaine taivaissa ja syke miljoona!
Mä ratsastustuntien jälkeen yleensä nukun tosi hyvät yöunet, mutta viime yönä en sitten nukkunut.
Menin sänkyyn ennen klo 23 vaikka ei mua oikeestaan edes väsyttänyt, tein sen lähinnä tottumuksesta. Normaaliin iltarutiinin mukaan tein “yhden” sudokun ja siinä kävi samalla tavalla kuin silloin kun menee “ottamaan yhdet”. Tuli tehtyä useammatkin sudokut.
Valot sammutin himpun ennen klo 24.
Ja sitten ei uni tullutkaan. Tajusin sen vasta joskus 01 aikaan ja sillon oli jo myöhästä ottaa unilääkettä. Nousin siis ylös ja rupesin tekemään ajopäiväkirjaa, se on puuduttavaa eli väsyttävää hommaa.
Ei auttanut ei.
Surfailin netissä aikani ja painelin takas sänkyyn tekemään sudokuja.
noin 2.30 rupes haukotuttamaan. Pistin sudokut pois ja yritin käydä nukkumaan. Eikös perkele joku lintu ruvennut ikkunan ulkopuolella laulelemaan ja ukkonen jyrissyt jossain.
No, olen mä varmasti ennen kolmea nukahtanut.
Tänään pitäis mennä toimistolle kollegoiden kanssa lounaalle. Mä vaan olen niin totaalisen väsynyt, että olen äärimmäisen epäsosiaalisella tuulella, en halua nähdä ketään, en puhua kenenkään kanssa. En mitään!
Toisaalta teini syö tänään isänsä kanssa, eli jos kävisin toimistolla lounaalla mun ei tarttis miettiä illan ruokailua.
No, täytyy miettiä, mulla on tunnin etäkoulutus alkaen klo 8.30. Sen aikana saattaa hyvinkin piristyä niin paljon että jaksaa lähteä ajelemaan toimistolle.
Ukki soitti tänään, hän on saanut ajan Jorviin tutkimuksiin. Juhannusaaton aattona labra ja magneettikuvaus ja sitten kirurgille heti juhannuksen jälkeen maanantaina.
Ukki sanoi: “olen miettinyt pitäisikö vähäksi aikaa kadota maan alle”.
Hänellä rupeaa itsellään olemaan paha olo :(
Jos hän ei lähde mökille täytyy mennä käymään torstaina.
Vituttaa!
Tänään oli kauden viimeinen oma tunti. Mentiin “maastoesteille”. Ei vaineen… on meillä tallilla maastoesteet olemassa, mutta jostain syystä ne ei ole aktiivisessa käytössä. Mäkin olen joskus noin sata vuotta sitten (oikeesti ehkä 7 tai 8 vuotta sitten) ollut talkoissa kunnostamassa maastoesteitä, mutta kun ei ne ole aktiivikäytössä niin kyllähän ne kesässä tai viimeistään kahdessa menee siihen kuntoon että talkoot olis taas pidettävä. Miksiköhän ne ei muuten ole käytössä?
Meidän “maastoesteet” koostui siis maastolenkistä ja esteistä kentällä.
Tehtiin ensin lyhyt lenkki tallin takana ja lähdettiin sitten laukkaamaan Petikon täyttömäelle. Suht rauhallisesti laukkailtiin koska hevoset oli ensimmäistä kertaa tänä keväänä maastossa, ei uskallettu antaa mennä. Toisaalta helle kyllä hillitsi niiden menohaluja ja kaikki pysyikin nätisti käsissä. Kesäkuun irtotunneilla on turha mennä maastotunnille koska silloin mennään heikoimman mukaan ja se harvoin tietää täyttömäelle laukkaamista. Toivottavasti mennään sitten elo- tai syyskuussa omalla ryhmällä.
Maastosta tultiin kentälle 10 minuuttia ennen tunnin päättymistä ja hypättiin vielä muutama “este”. No, ne ei oikeesti kyllä ollu kuin kohoumia maasta ;)
Sunnuntaina meillä on tallilla avoimet koulukisat. Meillä oli viime vuonna myös avoimet koulukisat, silloin lähtöjä oli vajaa 40 ja suurin osa oli oman seuran edustajia. Viime vuotiset kisat oli viikkoa myöhemmin jolloin oli paljon muitakin kisoja ja luokat oli vaikeampia. Nyt lähtöjä on 114 ja ulkopuolisia 71! No, onneksi harjoteltiin viime vuonna :)
Päivä saattaa olla suhteellisen rankka. Tallilla on oltava klo 8 ja viimeinen ratsukko on suorittanut radan noin klo 20.10. Sen jälkeen täytyy vielä siivota paikat.
Niin paljon on lähtöjä, että tänään on tullut sähköpostilla jäsenille kysely vapaaehtoisista buffa-leipojista (mä lupasin leipoa broileripiirrakkaa) sekä muista apujoukoista.
Eli jos jollain ei ole sunnuntaina mitään tekemistä ja haluaa tulla tekemään kevyttä ulkoilmahommaa, niin tervetuloa vaan mukaan ;) Töitä löytyy vaikka ei olisikaan koskaan ollut edes katsomassa kouluratsastuskisoja: voi toimia lähettinä tai myydä buffassa tai grillata makkaraa tai toimia portin avaajana. Työtä on noin 1,5 h kerrallaan ja sen jälkeen on yhtä pitkä tauko.
Mä olen perinteisesti toiminut meillä kuuluttajana ja usein olenkin kuuluttunat kisat läpi, vaikka ajatus on ollut se, että luokan jälkeen vaihtuu kuuluttaja. Sunnuntaina en kyllä kuuluta koko päivää! Ei vaan jaksa. Mua jo kyseltiin auttamaan liikenteen ohjaukseen ja sanoinkin että mulle on ihan herttasen sama mitä mä teen, mutta ehkä liikenteen ohjaukseen kannattaa yrittää saada sellaisia henkilöitä jotka tarvittaessa pystyvät myös peruuttamaan trailereita. Paikan päälle nimittäin kuitenkin tulee joku mamma joka ei osaa peruuttaa. Juu, en minäkään osaa peruuttaa traileria, mutta jos traileri perässään lähtee liikkeelle, täytyy osata myös peruuttaa se.
Meidän opettajalla on viisi lähtöä kolmella eri hevosella. Mielenkiinnolla odotan hänen suorituksiaan: yksi ratsu on kahdeksan vuotias 180 cm “totaalisen lapsellinen” ruuna. Sillä opettaja on kisannutkin viime vuonna ja on heillä yksi sijoituskin.
Ne kaksi muuta ovat juuri neljä täyttänyt ruuna ja toinen on myöhäinen varsa, täyttää vasta syksyllä neljä. Molemmat sellaisia, että ovat seisseet pitkään. Muistaakseni tämä myöhäinen varsa (tamma) on sellainen, että opettajamme koulutti sen viime keväänä ja sitten se seisoi koko syksyn ja talven. Maaliskuusta asti sen kanssa on kuulemma tehty säännöllisesti töitä. Molemmat nuoret hevoset ovat käyneet tallillamme sunnuntaina ja tänään ja käyneet ratsastelemassa kouluaitojen sisäpuolella. Mutta hauskaa saattaa tulla :)
Koska kenkiä ei voi koskaan olla liikaa, tulin siihen tulokseen, että mun eteinen on liian pieni. Mutta silti sain mun kaikki kesäkengät mahtumaan esille :)
Osa on vaatehuoneen kenkätelineessä, osa siinä eteisen kammotuksessa (kuva löytyy galleriasta) ja loput laitoin eteisen lattialle kenkälaatikoihin. Mulla onneksi oli kuusi tyhjää kenkälaatikkoa :)
Autossa on vielä kolmet kengät, ne täytyis saada mahtumaan jonnekin…
Yritän nyt ihan tosissani että mulla olis autossa vain yhdet kengät kerrallaan, viime syksynä toin autosta kolma kassillista kenkiä sisälle :(
Veikkaan että joudun vielä vähän suunnittelemaan mitkä kengät on eteisen kenkätelineessä, mitkä kammotuksessa ja mitkä laatikoissa. Laatikoissa kannattaa pitää vaan semmosia kenkiä, joita tulee käytettyä harvemmin ja muut saa olla helpommin saatavilla.
Kahdet kengät on vielä oikeesti pakko ostaa: mun ns. edustuskengät (siis sellaset kengät joita ei käytetä kuin hienoissa tilaisuuksissa) on menneet niin huonoon kuntoon että täytyy ostaa uudet mustat ja valkoiset. Mustat tosin hävitin jo viime syksynä ja nyt totesin että se kenkälaatikko jossa lukee “valkoiset edustus” ei enää sisällä edustuskelpoisia kenkiä. Kenkämuoti rupeaa olemaan hyvin lähellä mun omaa makuani, joten veikkaan että nyt saatan kenkäkaupasta löytääkin mieleiseni edustuskengät.
Sovitin myös kaksi punaista mekkoani firman kesäjuhlia ajatellen. Siihen toiseen mahdun oikein hyvin mutta se, jonka mieluummin (ehkä) laittaisin päälleni vaatii muutaman sentin nipistystä vyötäröltä. Se on siis ruvettava huomenna siihen hommaan (tän päivän osalta alotus on jo menetetty ;))
Totesin myös että mun vaatehuone on täynnä kaiken maailman jakkupukuja: mustia jakkupukuja ja housupukuja ja muuta sellaista “edustusvaatetta”. Eksän kanssa joutu aika usein edustamaan ja tuo vaatevarasto on kertynyt siltä ajalta. Ei mulla niille nykyään mitään käyttöä ole, mutta koska ne on klassisen ajattomia, niin roikkukoot siellä, mistäs sitä tietää koska sellaisilla taas on tarvetta :)
Täytyy vielä käydä noi kengät kaikki läpi ja kiikuttaa suutariin korkolappujen uusintaan kaikki sitä kaipaavat kengät jotta niitä voi sitten huoletta käyttää.
Taitaa viime yön pitkät unet kostautua nyt. Onneksi huomenna on vapaapäivä, eikä haittaa vaikka ei nyt just väsytäkään.
Päässä pyörii taas kaikenlaisia “turhia” ajatuksia. Siis sellaisia, joiden takia ei tarttis valvoa: täytyy sovittaa mun kahta punaista mekkoa firman kesäjuhlia varten. En mä vielä ole päättänyt mitä mä pistän päälleni mutta ne on vaihtoehtoja. Tosin ne ei oo kauheen fiksuja asuja, jos tulee lähdettyä jatkoille (miten niin jos?). Mutta onpahan sitten sovitettu. Ja veikkaan että kun tulee sovitettua niin sitten totean että pitää nipistää painosta pari kiloa. Sen ehtii hyvin tehdä vielä ennen kesäjuhlia.
Nyt alkaa myös kesäjuhliin asti kestävä selvä kausi. Ei tippaakaan. Tää toukokuu on ollu taas pahempi kuin pikkujouluaika, joten nyt täytyy antaa maksalle vähän lepoa. Tai no, yhteen päivään täytyy antaa itselleen armoa. Eli 11.6. kun joudun ajamaan ensin aamulla Nokialle (siis Tampereen viereen) ja sieltä vielä illalla Savonlinnaan. Olen hotellilla joskus klo 21-22 välillä. Veikkaan että sillon lasillinen tai kaksi punaviiniä tekee hyvää!
Työasiat ei valvota kun ensi viikko on suhteellisen rauhallinen. Voi olla, että 7,5 tunnin työpäivä ei ihan riitä joka päivä, mutta ei päivät myöskään veny 10-tuntisiksi.
Äh, ei tässä tekstissä taas ole mitään järkeä…. taidan lopettaa tän tähän ja purkaa kamerasta Namimiitissä otetu kuvat. Galleriasta ette niitä sitten löydä ;p
