Kuukausiarkisto Marraskuu, 2006
Mitä Isabella (tämän päiväinen ratsuni) mietti tänään ratsastustunnin aikana: En liiku. No en liiku, usko jo. Ai raippaa tulee, no jos sitte kaks askelta.
Riittikö? Ai ei vai?
No tosson pukki sulle sitte ko annat raippaa. En käänny sinne, kun ei sinne ole mennyt kukaan muukaan!
Älä revi mua suusta! Mä en käänny sinne!
Miksi sä potkit? Kun mä kerran en mene sinne niin mä en mene sinne, ei siinä potkiminen auta.
Ja taas tulee raippaa :(
No mennään, mennään, en kyllä ymmärrä miksi, mutta kun kerran ihan välttämättä haluat…
Mutta tonne mä en kävele! Mä meen tänne. Älä potki!
Ai ravia haluut? No jos mä vähän hölkkään. Miksei muka riitä, on tää minusta ihan tarpeeks. No mennään sitte. Mut vaan neljä askelta. Pukin saat ko kerran hakkaat sillä raipalla.
Miksi mun muka pitäis väistää kun mä voin ihan yhtä hyvin kävellä suoraan? No riittääkö tämä? Ai riittää. No hyvä.
Hullu ämmä, et oo tyytyväinen mihinkään. Sitten kun mä väistän ni soot sitä mieltä et pitäis kääntää päätäki johonki. En käännä! En.
No ok, mä käännän päätä mut sit on ihan turha odottaa että mä väistäisin. Usko nyt! Jos mä väistän, niin päätä en käännä. Heti kun sä vaadit että mä käännän päätä, mä lopetan tän väistämisen.
Itse asiassa mä voisin lopettaa liikkumisen kokonaan ja seistä vaan tässä, se on paljon kivempaa. Auts! Toi lyönti sattu. No mennään sitten. Hullu sä olet, perkele!
Ravissa! Haluatko sä muka tätä samaa ravissa?
Ei onnistu! Minä ravaan suoraan ja sanon pyh sun väistämisilles! Älä hakkaa! Pukitan kun kerran hakkaat.
Sä et voi olla tosissas? Miksi mun muka pitäis laukata kun ei me oikeesti olla menossa mihinkään. No nyt se meinaa taas lyödä, parasta sitten kai laukata. Riittäisköhän sille 2 askelta? Auts! Selkeesti ei riittäny :(
No hyvä on, jos mä väistä nätisti, niin saanko mä sitten jättää pään kääntämisen pois? Ai en vai? Vaikka mä väistin niin nätisti. Taasko mun pitäis laukata? No ok… auts, sähän löit taas! No mä laukkaan neljä askelta mutta en yhtään enempää.
Ravia! Mä menen kovaa ravia. Tämmöstä ravuriravia. Miten niin ei kelpaa? Sä oot ihan ääliö! Ensin sä haluat että mä menen kovaa ja sitten kun mä menen kovaa, sä et anna mun mennä. Musta ois ollu niin hienoa ruveta ravuriksi. Älä kisko mua suusta kun mä haluan ravata. Kato kun mä menen hienosti.
Lopeta!
Mä en tykkää kun sä revit suusta.
No, sit mä seison tässä enkä mene mihinkään. Nyt se taas nostaa kätensä, se löy mua taas kohta, jos en mene, joten parasta mennä. Mä vähän syöksähdän niin se on hetkon tyytyväinen.
Olet sä perkele sitkee ämmä. Mä laukkaan sitten vähän enemmän, jos sä olisit sitte tyytyväinen.
Ja koko ajan sä jaksat vaatia että mä väistän ja käännän päätäni.
Mä en jaksa enää tapella sun kanssas.
Ok, kyllä mä osaan tän. Kato, eikö olekin hieno väistö?
Ai pään kääntäminen?
No kyllä sekin kääntyy.
Ok, laukataan vaan… älä lyö! Laukkaan, laukkaan. Mistä sä arvasit että meinasin lopettaa? Mitä? haluat että mä laukkaan näin pitkään?
Kovempaa? No mennään kovempaa!
Heh, sähän kehuit mua :)
Olenko mä hyvä hevoinen?
Joo, väistän mä uudestaankin ja laukkaankin ihan nätisti.
Ai tunti meni jo? Miksi mun pitää kävellä tässä uralla, miksi mä en voi mennä kaartoon? Anna mä menen tohon väliin kaartoon. Ai ei ole hyvä paikka vai?
No mä menen sitten tähän… et anna mennä tähänkään vai? Hemmetti, miksen?
No tähän väliin sitten? Älä potki!
Puuh! Vihdoinkin saa seistä.
Ai talliin pitäis lähteä?
Miksi?
Enkö mä saa jäädä seisomaan tähän? Anna mä jään tähän. Perse!
Mennään sitten. Älä kävele niin nopeesti, emmä jaksa!
Kato!
Kato!
KATO!
KATO!!!!!!!
Tuolla on selkeesti vihreetä ruohoo, mä meen syömään!!
Auts! Sattuu ko sä revit.
Älä lyö sillä raipalla, mä tulen kyllä. Mut toi ruoho…. *snif*
Vein hevosen karsinaan ja riisuin sen.
Hei, sun taskussa haisee heppanami. Anna yks… kun mä haistan ne täällä.
Älä sano että pitää odottaa siihen asti että on riisuttu, mä haluan namin NYT… kun ne haisee tuolla… tuolla… kato nyt, TUOLLa ne haisee!
Aah… namia. Kato kun mä seison ihan nätisti paikallani.
Yhtään en liiku. Mutta ne namit haisee tuolla.
Olisitte nähneet kun hevonen seisoi jalat täysin liikkumatta ja venytti vaan kaulaansa - se oli lopulta varmaan kaksi kertaa normaalia pitempi kun haisteli niitä nameja :)
Että tämmönen ratastustunti tänään.
Ja kerran on Isabella onnistunut heittämään mut selästään alas.
Ei ne mun gyneltä saamat lääkkeet sovikaan mulle :( Kun aamulla ajelin asiakkaan luokse rupes alavatsaa särkemään samalla tavalla kuin kuukautisten aikana. Ja kun pääsin asiakkaan luokse totesin, olin ruvennu taas vuotamaan :( Eli se veri ei katoa mihinkään (kuten aavistelinkin), se vaan ei tullut silloin ulos kun mulla oli “kuukautiset” vaan se rupes tulemaan nyt ulos.
Onneksi oli särkylääkkeet ja ne vuotolääkeet käsilaukussa, joten tempaisin tabuja naamaani ja päivä meni hienosti.
Toivottavasti saan “tyhennettyä itseni” itsenäisyyspäivän aikoihin - mulla on viiden päivän “lomaputki” silloin. Kun sen sais hoidettua niin sitten voisin käydä ostamassa ehkäsypillerit apteekista ja alottaa taas itseni hormonolistamisen :(
No, ehkä mä teen johtopäätöksen turhan nopeasti, mutta ei tämäkään ole kivaa!
Toivottavasti ehkäsypillerit auttaa!
Miksi, oi miksi, mulla ei ole uutta työpaikkaa! Juttelin meidän kurssiassistentin kanssa tänään puhelimessa.
Hän oli ollut oman esihenkilönsä ja meidän tiimin vetäjän kanssa palaverissa aamupäivällä.
Palaverin aiheita oli kaksi
- Kurssiassistenttimme tekee liian lyhyttä työpäivää
- Kurssiassistenttimme oli käyttänyt liian paljon työaikaa pikkujoulujen järjestämiseen
Miten on mahdollista että assarimme tekee liian lyhyttä työpäivää kun hänellä kuitenkin on 60 tuntia saldoja? Johtuuko se siitä, että hänellä ei ole sitä “normaalia” sataa tuntia?
Eikö kuintenkin ole tärkeintä että työt tulee hoidettua eikä se, kuinka kauan ollaan työpaikalla?
Kenellä muuten ylipäänsä on toimistolla aikaa vahtia koska kukakin tulee ja menee?
Pikkujoulujen ohjelma oli kuulemma ollut aivan upea ja moni työntekijä on käynyt kiittämässä assariamme niistä. Jos niiden järjestelmiseen olisi saanut käyttää vaan jonkun tietyn tuntimäärän, miksi sitä ei kerrottu siinä vaiheessa kun työ annettiin hänelle - omien töiden lisäksi!?
Purimme sydäntämme tunnin ajan ja totesimme että samat murheet meillä on molemmilla.
Vois melkeen kirjottaa joulupukille ja toivoa joululahjaksi uutta työpaikkaa!
Mä eksyin tänään tosi naisellisesti :D Olin tänään ensin asiakkaan pääkonttorilla ja siirryin sieltä iltapäivällä sivukonttorille. Kartta ajoreitistä oli mukana ja kaikki oli ihan ok. En ollut ajanut kuin muutaman kilometrin kun rupesin ihmettelemään, että ei kartta kyllä tällaiselta vaikuttanut - mielestäni en ollut ylittämässä yhtään valtatietä ja nyt kuitenkin niin on käymässä. Auto tien sivuun ja kartan lukuun.
Ei perkele, olin ajanut kartan mukaisesti, mutta maisemat eivät näyttäneet yhtään kartan mukaiselta. Ei auttanut muu kuin kääntyä takaisin ja katsoa missä on mennyt pieleen. Edelleenkin olin vahvasti sitä mieltä että olen ajanut kuten kartassa on - paitsi yksi risteys vaikutti kartassa omituiselta todellisuuteen verrattuna.
Auto taas tien sivuun ja uudestaan kartan lukua.
Silloin välähti!
Mä olin lähtenyt ajamaan päätepisteestä lähtöpisteeseen - eli luin karttaa lopusta alkuun :D
Ei ihme että ei täsmännyt.
Kun sain itseni takaisin kartalle ei määränpään löytäminen oikeasti ollut yhtään hankalaa :)
Tänään oli taas kiva tulla työmatkalta kotiin. Mees kysyi eilen illalla että tuleeko hän laittamaan ruuan tänään kun tulen kotiin vasta joskus 18 aikaan. Sanoin että täytyy miettiä asiaa, ilmoitan viimeistään siinä vaiheessa kun siirryn asiakkaan toiseen toimipaikkaan eli ennen klo 15.00.
No, eilen illalla ei sitten uni tullut vaan valvoin reilusti yli puolen yön (menin jo alunperin liian myöhään sänkyyn enkä uskaltanut ottaa kuin 1/4 unilääkkeen eikä siitä ollut mitään “iloa”) ja kello oli soittamassa 05.00.
Joten valmis ruoka kotona odottamassa kuulosti taivalliselta :)
Soitin siis meehelle jo ennen kasia ja sanoin että hänen ehdotuksensa sopii vallan mainiosti.
Ja kun tulin kotiin klo 18.10 oli täällä ruoka tuorepastan keittämistä vaille valmis - ihanaa broileri-pekonipastaa.
Mä taidan ruveta kohta ihan haluamaan työmatkoille ;)
Kiitos mees!
Olen nukkunut viikonloppuna paremmin kuin aikoihin :) Perjantai-iltana menin nukkumaan ennen klo 22. Nukahtaminen kesti jonkin aikaa mutta ei kuitenkaan niin kauaa että olisin turvautunut unilääkkeeseen. Nukuin todella hyvin klo 06 saakka ja sen jälkeen nukuin-heräsin-nukuin-heräsin melkeen 10.30 saakka :)
Eilen illalla menimme nukkumaan noin klo 24, nukahdin lähes välittömästi ja klo 04 saakka nukuin todella hyvin. Sen jälkeen taas nukuin-heräsin-nukuin-heräsin klo 10 saakka :)
On kyllä tehnyt hyvää.
Aamulla kun käänsin kylkeäni, mua sattu selkään - ja kun nousin sängystä ylös, selkä oli selkeästi jäykkä :( Täytyy vielä illalla tehdä fysioterapeutin antamat jumppaliikkeet.
Venyttelin selkää hieman ja otin särkylääkkeen eikä sitä ole nyt päivän aikana särkenyt.
Näin muuten viime yönä taas unta koirista (nyt en enää usko siihen, että se tietäisi onnea rahapeleissä ;)).
Mulla oli koira (en enää muista minkä rotuinen) ja me harrastettiin sen kanssa etsintää. En ole koskaan ollut missään tekemisissä etsinnän kanssa - joskus käynyt jonkun esityksen katsomassa. Ja jotain tosi hauskaa siinä unessa oli, kun aamulla herätessäni mietin, että mun täytyy kirjottaa se uni blogiin, mutta en tietenkään enää muista mitä se oli :(
Ens viikon ohjelma on suhteellisen helppo: huomenna menen iltapäivällä kouluttamaan erään kaupungin työntekijöitä - kollega sairastui viime viikolla ja hänen kolmen päivän ohjelmansa jouduttiin pistämään uusiksi. Otin tuon koulutuksen häneltä hoidettavakseni ja se hieman jännittää: en ole ollut mukana tuossa projektissa ollenkaan ja asiakkaalle on tehty hyvin aintulaatuisia ratkaisuja.
Tiistaina menee koko päivä Anjalankoskella, keskiviikkona mulla on koko päivän ns. yhteiskoulutus (koulutettavia useista eri yrityksistä). Torstai aamupäivä koulutuksia Vantaalla ja perjantaina on ns. toimistopäivä. Huomenna on kyllä kiirettä kun täytyy vastailla viime perjantaina tulleisiin sähköposteihin ja valmistella keskiviikon koulutustilaisuusa - meillä on paljon demo siellä.
Tiistain ratsastustunnin joudun varmaan peruuttamaan :( Mä pääsen lähtemään Anjalankoskelta aikasintaan klo 16 ja ajo-aikaa on varattava 2h. Olisin siis kotona klo 18 ja tallille pitäis lähteä klo 18.30 ihan viimeistään.
Meillä oli tänään “kokataan yhdessä” -iltapäivä :) Saatiin eilen mun äidiltä 30 kananmunaa ja niistä piti sitten yrittää miettiä jotain tekemistä, jossa niitä menis. Teini ehdotti täytekakkua. Just! Mä en oo koskaan osannu tehdä täytekakkuja, vaikka muuta leivonki. Kääretortut taitaa olla mun bravuuri. Ja korvapuustit :)
Käytiin meehen kanssa kaupassa iltapäivällä ja kun tulimme kotiin, teimme työnjaon: mees rupesi tiskaamaan, minä tein lihamureketaikinan (täytteenä auraa, fetaa ja metsäsieniä) ja teini rupes tekemään kakkutaikinaa.
Tehtiin taikina ulkomuistista - meehen muistista. Meillä oli erilaiset muistikuvat ainemääristä ja pieleen tais mennä, koska kakun pohja ja pinta oli ihan kivikovia ja keskeltä se oli jopa hieman raaka ;)
No, mitäs siinä, leikattiin kovimmat pinnat pois ja muuten kostutettiin kakku hyvin.
Mä en löytänyt edes mun kakkuvatia - olenko mä lainannut sitä jollekulle - anyone??? No, laitettiin kakku sitten piirakkavuokaan, kun ei parempaakaan löytynyt
Hyvän makuinen kakku oli joka tapauksessa : ) Ja teinin koristelu oli hyvin persoonallinen (kuva löytyy galleriasta).
Mikä tärkeintä: meillä oli hauskaa :)
Kuulin viime viikolla radiosta että koiraunet tietävät onnea rahapeleissä. En muistanut tuota unta ennen kuin menimme aamupäivällä meehen kanssa Myyrmanniin ja näin siellä Veikkauksen arpoja myyvän paikan. Sanoin meehelle että on pakko ostaa arpa ja katsoa pitääkö tuo unien tulkinta paikkaansa.
Ostin yhden Casino-arvan, hinta 4,5€.
Voitin sillä 4,5€ ja koska mulle on opetettu, että koskaan ei saa voiton päälle lopettaa otin voitollani uuden arvan.
Nyt tuli jo 6€.
Tämähän vaikuttaa hyvältä - jos voitot nousee koko ajan tähän tahtiin, niin kyllä tässä vielä kunnon voittoihin pääsee käsiksi ;)
Otin uuden arvan ja 1,5€ rahaa.
Taas tuli 6€. Ja kolmas arpa ja rahaa 1,5€.
Sitten ei enää mitään tullutkaan.
Jäin siis 1,5€ tappiolle.
Ei auttanut muu kuin panostaa illan lottoon - mulla on ikilotto, joten ei tarvinnut lotota.
Varsinaisessa arvonnassa mun rivissä oli kaksi oikein ja teinin rivissä oli myös kaksi oikein. Ei voittoa!
Odottelin lisäarvontaa, kyllä mulle olis “vaan” 500 000€ kelvannut myös ;)
Ei tullut sitten sitäkään :(
Joten se tulkinta jonka mukaan koiraunet tietäisivät hyvää onnea rahapeleissä ei pidä paikkaansa!
Käytiin tänään Ikeassa shoppailemassa. Mä lähdin täydentämään viinilasivalikoimaani ja ostamaan ruokailutilaan taulua.
Ostin puoli tusinaa puna- ja valkoviinilaseja. Mä pidän yksinkertaisista astioista - kun astiat on yksinkertaiasia voi kattamisessa leikitellä enemmän esimerkiksi väreillä.
Löysin myös taulun ruokailutilaan - nyt on olohuoneessa kaksi meriaiheista taulua. Toinen sininen ja toinen mustavalkoinen.
Yhtä uupuu vielä, mutta sen mees teetättää mulle yhdestä edelliskesäisestä Yyterissä otetusta valokuvasta :)
Sitten rupeaa olemaan olohuoneen sisustus valmis. Tai no… uusi ruokailuryhmä täytyis hankkia, mutta se saa nyt vähäksi aikaa jäädä. Ihan sen vuoksi, että täytyy säästää rahaa talvilomaa varten. Olen ajatellut myös jossain vaiheessa hävittää kirjahyllyn ja hankkia tilalle tv-tason ja seinään kiinnitettäviä hyllyjä, mutta sillä ei ole kiire - toi kirjahylly on toimiva eikä mulla ole “mitään sitä vastaan” ;)
Ostin makuuhuoneeseen kaksi tyynyä. Seuraava kodin sisutuskohde on mun makuuhuone. Siitä tulee puna-musta. Ostin siis mustan ja punaisen tyynyn sekä punaisen roskakorin. Makuuhuoneessa oli ennen uusia hankintoja musta sänky ja punaiset yöpöydät.
Tuli ostettua myös muuta pientä: servettejä (isoja ja pieniä, sinisiä ja valkoisia), puuhenkareita eteisen vaatenaulakkoon ja sinivalkoisia astiapyyhkeitä (keittiä on sinivalkoinen ja mulla on vaan puna-valkoisia astiapyyhkeitä).
Ikeasta menimme syömään Bembölen kahvituvalle ja sieltä keskimmäisen veljeni esikoisen 6-vuotispäiville.
Lapset on aivan ihania: viime jouluna silloin 5-vuotias esikoinen sai joululahjoja ihan hirvittävän määrän - paketteja oli varmasti yli 50! Ja lahjoista paras oli enkelin siivet. Ne maksaa varmaan noin 2 euroa. Kalliit ja “itsestään toimivat” (eli esim. paristokäyttöiset) lahjat eivät olleet hänen mielestään mitään. Tänään parhaaksi lahjaksi (kuopuksen mielestä) osottautui pierutyyny. Esikoinen sai sen lahjaksi yhdeltä tädeistään ja kuopus (maaliskuussa 3v) omi sen täysin. Siihen täytyi koko ajan puhaltaa lisää ilmaa ja hän pöräytti sen tyhjäksi.
Miksi aikuiset siis ostavat lapsilleen aina kalliita ja “hienoja” lahjoja kun ne parhaat kuitenkin tuntuu olevan edullisia ja ennen kaikkea sellaisia, joilla voi itse tehdä jotain.
Ne lääkkeet joita sain gyneltä toimii :). Mulla alko kuukautiset tiistaina ja otin aamulla ohjeistuksen mukaisen kaksi tablettia. Sen jälkeen ei ollut tiistain ja keskiviikon aikana vuotoa kuin noin 5 ml/24 h (tiedän sen noin tarkkaan koska käytän kuukautiskuppia). Eikä vuoto sen jälkeen lisääntynyt. Nyt on kuukautiset jo loppu - ihan niinkuin ne olisivat normaalistikin loppuneet.
Nyt vaan mietityttää että minne se veri jonka pitäisi vuotaa pois katoaa :o
Kuukautisverihän tulee siitä kun kohtu valmistautuu vastaanottamaan hedelmöittyneen munasolun ja sen limakalvo paksuuntuu. Jonnekinhan sen on siis kadottava. Vai eikö?
Luulen että mun on soitettava mun gynelle ja keskusteltava tästä asiasta vielä hänen kanssa - mua kun kuitenkin vähän ihmetyttää tää juttu!
